Brittikoneella jalleen, peruspahoittelut lempiaakkosteni puuttumisesta.
Innostuin valtavasti taannoin lukemastani teoksesta Median rituaalit. Johdatus media-antropologiaan. Johanna Sumiala kasittelee siina median rituaaleja, medioitumista ja medialisaatiota todella yleistajuisesti, mutta silti samalla pintaa syvemmalta.
En ole juurikaan aiemmin pohtinut mediaa kuvitteellisen yhteisollisyyden nakokulmasta. Sumialan kirjasta on tiivistettavissa vaite siita, etta media antaa nykyihmiselle tunteen johonkin kuulumisesta, yhteisyydesta ja yhteisollisyydesta. Median rituaalit eivat ole vain viattomia mediavalitteisia esityksia, vaan nimenomaan median voimakkaasti muokkaamia ilmioita.
Kun ajattelee esimerkiksi kansallistunnetta, paasee tama vaite oikeuksiinsa - "me suomalaiset sita ja tata", "ulkomaiset yritykset sita ja tata" - yhteisollisyytta luodaan, ja siihen uskominen on jopa tarkeaa, jos/kun tunnetta yhteenkuuluvuudesta pitaa yhteisollisen elaman perustuksena. Meidan on aina erotuttava joistakin muista. Jo puhuminen ja asioiden esittaminen tietylla tavalla on valintojen tekemista, tiettyjen asioiden esiinnostamista, toisten poissulkemista. Median avulla meilla on kasitys siita, etta me suomalaiset, (joista suurinta osaa emme koskaan pysty fyysisesti kohtaamaan) luomme jossakin maarin yhtenaisen joukon. Kansan.
Asiasta tulee kuitenkin hieman mutkikkaampi, kun todetaan etta media saa ihmiset uskomaan tallaiseen "yhteisollisyyden ytimeen" ja sen omaan kykyyn paasta sinne. Ytimeen uskominen on siis yhteisoelaman kannalta valttamatonta, vaikkei tallaista ydinta todennakoisesti ole "oikeasti" olemassakaan. Sumialan huomautus siita, etta media uskottelee silla itsellaan olevan automaattisen paasyn taman "ytimen" luo, on kiinnostava. Media on siis todellisuutemme tulkki, joka seka yllapitaa etta luo kuvitteellista yhteisollisyytta. Ja media uskottelee olevansa yhteiskunnassa se tarkein valine, jonka avulla tama yhteisollisyyden ydin voidaan sellaisenaan saavuttaa.
Hochinteressant. Ainakin minun mielestani.
Ja nyt syomaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti