Brittikoneella jalleen, pahoittelut vajavaisista aakkosista. Kavimme tanaan nauttimassa afternoon tea -tuokiosta naapurustossamme asuvan kaveripariskunnan luona. Myonnetaan - olin aivan innoissani. Ensimmainen "perinteinen" afternoon tea englantilaisessa kodissa. (Tai englantilais-ranskalaisessa kodissa, jos aivan tarkkoja ollaan.) Mika ihana konsepti. Teeta ja jutustelua, pikkupurtavaa ja kodikkuutta. Aivan mahtavaa. Suomessa lahin vastaava konsepti lienee tuttavien kutsuminen kahville ja pullalle. Saksassa puolestaan Kaffee und Kuchen on todennakoisesti melkein yhta suuri instituutio kuin takalainen iltapaivatee.
Juhlistimme viikonloppuna myos viisi kuukautta tayttavaa avioliittoamme. Hurraa! Heitimme elaman taysin risaiseksi ja asetuimme lahipubiimme kirjojemme ja punaviinilasillisten kera. Olen uppoutunut Philip Rothin American Pastoraliin taysin. On kiinnostavaa kohdata jalleen Nathan Zuckermanin kanssa. Han toimi myos Human Stainin kertojana. (Kiitos Sara kirjasuosituksesta.)
Kyttasimme pubissa pitkaan parhaita paikkoja - niita takkatulen vieressa olevia muhkeita nojatuoleja. Karsivallisyys palkittiin. Olisin voinut liimautua nojatuolin syleilyyn vaikka koko yoksi. Mika parasta, takkaan saa heitella lisaa polttopuita oman mielensa mukaan. Tama on yksi mahtavimmista asioista taalla. Ei turhaa nipottamista. Jos tuli alkaa hiipua, niin pokkoa pesaan vaan. Ei turhaa stressia siita lentelevatko kipinat pitkin ja poikin, tai siita onko avotakka turvallinen vai ei. Vanhemmilla on vastuu lapsistaan. (Kylla. Lapsetkin otetaan pubiin mukaan pelaamaan Monopolia.) Mietin, voisiko tallainen toimia Suomessa. En ole varma ovatko suomalaiset baarit soveltuvia lapsille. (Tai pikemminkin, olen lahes satavarma siita, etteivat ne ole.) Pubikulttuuri on asia, jonka toivoisin rantautuvan myos Suomeen. Sellaisena kuin se taalla esiintyy. Pubit ovat kohtaamispaikkoja, olohuoneita, joihin voi aina astella sisaan - verkkareissa lenkin jalkeen tai korkokengissa ennen iltamenoja.
Kuulostaapa ihanalle, lojua nojatuolissa viinilasi kädessä ja takkatulikin vielä. Täydellistä.
VastaaPoistaBrittipubissa en ole ollut, minulla on siis dinosauruslauman kokoinen aukko sivistyksessä... Ainakaan Irlannissa en nähnyt yhtään humalassa heiluvaa ihmistä pubissa, mutta Suomessa valitettavasti monilla on edelleen tavoitteena vain ja ainoastaan vetää ne lärvit. Kaikenlisäksi humalahakuiseen juomiseen liittyy liian monilla aggressio, rähinäviina. Vaikka se tarkoittaisikin "vain" päänaukomista vieraille ihmisille, en mielelläni veisi lastani suomalaiseen pubiin. Hänestä se olisi pelottavaa. Mutta V. onkin vielä varsin pieni eikä aina ymmärrä asioita, vaikka ne hänelle selittäisikin.
Monopolin pelaaminen kuulostaa sellaiselle puuhalle, että lapset olivat varmaankin jo yli seitsemänvuotiaita?
Kiitos muuten Norah Jonesista, tykkään hänen musiikistaan kovasti! Ja sopii tunnelmaan, täällä on satanut koko yön lunta ja lumisade jatkuu edelleen, parvekkeen kaiteesta päätellen lunta on tullut yli 10 cm! Olemme illalla menossa itsenäisyyspäiväbileisiin V:n kanssa, mutta eiköhän bussit kulje...
Hyvää itsenäisyyspäivää!
t. Perunalastu
Heippa armas Perunalastu!
VastaaPoistaTotta, Suomessa törmää valitettavan usein rähinäkänneihin. Enpä uskaltaisi itsekään viedä pientä lasta suomalaiskuppilaan. Aikuisenkin näkökulmasta ne hurjimmat rähinöijät tuntuvat pelottavilta - erityisesti silloin, kun nyrkit alkavat huitoa sen verran, että lasinsirut ja perkeleet lentelevät. En ole törmännyt moiseen täällä. Vaikka sitäkin varmasti esiintyy. Näin suureen kaupunkiin mahtuu kaikenlaista. Mutta näppituntumalta uskaltaisin väittää, että keskivertopubiin uskaltaa mennä vaikka lastenrattaidenkin kanssa.
Minusta on hurjan viehättävää, että lapset, vanhemmat, mummot, papat, sedät, enot, tädit ja serkut kohtaavat pubissa. Usein näkee syntymäpäiväseurueita, joiden nuorimmat juhlijat ovat vielä vaippaikäisiä. Yhden lähipubimme vieressä on leikkikenttä. Pubista on suora näkö- ja kulkuyhteys leikkialueelle. Kesällä vanhemmat vaihtavat kuulumisia pubin beer gardenissa ja pitävät silmällä leikkiksellä temmeltäviä tenaviaan. Ikäskaala on vauvasta vaariin. Se on hurmaavaa.
Huikea lumimäärä! Voin kuvitella, kuinka kaunista siellä on. Talvi on upeimmillaan silloin, kun se on jotain muutakin kuin harmautta ja loskaa. Toivottavasti myös pääsette pikkuisen kanssa hyvin kulkemaan lumesta huolimatta. Hilpeitä hippaloita ja oikein hyvää itsenäisyyspäivää myös sinne! xxx
Kuulostaapas mukavalta. Ja kiva kuulla, että tartuit American Pastoraliin! :)
VastaaPoistaKävin kirjakaupassa "joululahjaostoksilla" tässä joku kerta, ja kuin kohtalon oikusta käsiini vain ajautui isosta kirjavuoresta Rothin American Pastoral. Se oli tietenkin pakko heti saada :)
VastaaPoistaJuu, minäkin kävin "vain ihan pyörähtämässä kun ei tässä mihinkään kiire ole" Waterstonesilla tuossa alkuviikosta. Ärkeleen 'kolme kahden hinnalla' -tarjoukset. Kummasti sieltä vain kirjakassin kanssa lähdettiin... :/
VastaaPoistaHehee! Juuri vastaavanlaiseen tarjoukseen kompastuin minakin! Kirjahoukuttimia vastaan on mahdoton taistella. Mita tarttui lukukassiin talla kertaa?
VastaaPoistaVarmaan ehditkin ne jo Facebookissa nähdä, mutta siis nämä:
VastaaPoistaBad Science, Ben Goldacre
The God Delusion, Richard Dawkins
The Audacity of Hope, Barack Obama.
Jotenkin en ole tällä hetkellä fiktiotuulella ollenkaan, joten täysin asiakirjoittamisen puolelle meni tämä tuorein ostosreissu!
Nice! Tuota Obaman opusta olen myös silmäillyt turvallisen etäisyyden päästä ja miettinyt, että se pitäisi varmaan lukea.. The God Delusion ei ole tuttu, mutta kuulostaa jo nimensä puolesta kiinnostavalta. Lukuiloa!
VastaaPoista