- ei todellakaan. Jos rakastaa lukemista. Kuten minä. Oli kyseessä sitten roskalehti, kirjallisuusteoriaa käsittelevä opus tai maailmankirjallisuuden klassikko, bring it on!
Tänään sain (valitettavasti) Philip Rothin teoksen The Human Stain päätökseen. Hyvän kirjan luettuaan on vaikea aloittaa seuraavaa. Tai ehkei vaikea aloittaa, vaan pikemminkin vaikea luopua jo lukemansa kirjan maailmasta. Usein luen monta kirjaa samanaikaisesti, mutta yksi vie suurimman osan ajastani. Muut laahaavat ja ruinaavat perässä. On "väliaikakirjoja" eli niitä, jotka vain lukaisee lampaiden laskemisen sijaan. Sitten on niitä todella ravistelevia teoksia, joiden jälkeen mikään kirja ei tunnu käsissä painavalta. Höttöä, höttöä, höttöä. Suurimmat vaikeudet uuden teoksen lukemiselle aiheutti ikimuistoisin ja järisyttävin koskaan lukemani kirja "We need to talk about Kevin", jonka jälkipyykeistä en ole oikein vieläkään selvinnyt.
The Human Stain ei saanut moista ravistelua aikaan, mutta aiheuttanee myös härnääviä ajatuksia, joista ei pääse eroon. Etnisyys. Identiteetti. Yksilön valinta olla mitä haluaa, myös kovallakin hinnalla, peruuttamattomillakin seurauksilla. Teos pursuaa kiinnostavia teemoja, ja sen monisyinen rakenne on varsin nerokas. Teoksen elokuva-adaptaatio ei yllä kaikkein hienosyisimpien vivahteiden tallentamiseen. Ja jostakin syystä elokuvaversio väkisinkin tulvi voimakkaan sekoittavana mieleeni kirjaa lukiessani. Anthony Hopkins tekee erinomaisen roolisuorituksen, samoin Nicole Kidman. Jotakin olennaista silti puuttuu. Elokuva alleviivaa liikaa, vetää muutamia mutkia turhankin suoraksi, pahat ovat pahoja ja hyvät hyviä. Hollywood harvoin jaksaa astua harmaalle vyöhykkeelle. Elokuva ei silti missään nimessä ole huono. Se on oikeastaan keskiverto-elokuvaa huomattavasti parempi ja rohkeampi. Kirjaan kannattaa silti tarttua ensin (kuten lähes aina).
Oh, the joys of reading!
Ainut Philip Rothin kirja, jonka olen toistaiseksi lukenut, on American Pastoral. Harva kirjailija luotaa ihmismieltä niin syvältä kuin Roth - ainutlaatuinen lukukokemus!
VastaaPoistaJa niin, tuossa hyllyssä odottaa We Need to Talk about Kevin... Nyt kun ei enää ole reilun tunnin tuubimatkaa töihin niin lukeminen on jäänyt vähemmälle. Mutta jospa tästä suosta taas noustaisiin. :)
American Pastoral, taytyy ehdottomasti yrittaa pitaa kirja mielessa (olen yleensa saalittavan surkea muistamaan kirjojen nimia). Totta, Rothin vahvuus tuntui tosiaan olevan ihmismielen eri aspektien tarkkanakoinen syynays. On aina kiinnostavaa, kun henkilohahmot eivat ole joko-tai, hyva-paha -tyyppeja, vaan jotakin silta valilta.
VastaaPoista